Energiatiheys tarkoittaa sitä, kuinka paljon ruoassa on energiaa (esim. kcal) painoyksikköä (esim. 100 grammaa) kohden. Kyse on siis periaatteessa samasta luvusta, joka löytyy jokaisesta kaupan ruokapakkauksen kyljestä. Keventäjien laskenta laskee kuitenkin kaikkien syömiesi ruokien energiatiheyden keskiarvon.
Aiemmin kalorilaskenta on keskittynyt pelkästään päivittäisen kalorisumman laskentaan. Lähes kaikki markkinoilla olevat painonhallintapalvelut ovat tässä mielessä toistensa kopioita. Ne perustuvat kaloreiden yhtenlaskentaan, mm. koska se on eri syistä ylivoimaisesti helpointa toteuttaa teknisesti.
Kalorisummalaskennassa on kuitenkin kaksi perustavanlaatuista ongelmaa:
- iso virhemarginaali (esim. ruoan mittaamisvirheet ja populaatiotason kaavoihin perustuvan laskennallisen perusenergiankulutuksen erot yksilötasoon)
- huono ohjaavuusvaikutus (toisin sanoen, kaloreita ynnäämällä ei oikeastaan opi mitään terveellisestä ruokavaliosta).
Tästä syystä Keventäjissä korostetaankin laatuun perustuvaa ohjausta sekä syömisessä että liikunnassa määrään perustuvan (ts. kalorilaskenta) jäädessä enemmän sivurooliin. Laatuohjaus on sekä täsmällisempi että elämäntapamuutoksiin ohjaavampi tapa.
Energiatiheyden seuraaminen on energiasummaa fiksumpi ja tarkempi tapa "laskea kaloreita”. Tavoitteena on pitää päivän ruokien energiatiheys alle 130:ssä. Kaikki ruoat, joiden energiatiheys on yli 130 nostavat siis keskiarvoa ja päinvastoin.
Teoriassa ruokia, joissa energiatiheys on alle 130, voisi syödä ”niin paljon kuin jaksaa”. Toisaalta, myös 130 energiatiheyden ylittäviä ruokia mahtuu hyvään ruokavalioon kunhan niiden määrä on pieni suhteessa 130 rajan alle jäävien ruokien määrään. Jo yksinomaan energiatiheyden saaminen säännönmukaisesti 130 alle ennustaa vahvasti onnistumista painonhallinnassa.